Sähköautoilin kotiin Savonlinnasta tyttöjen kanssa eilen. Mies oli palannut kaupunkiin jo alkuviikosta, joten tiedossa oli tyttöjen road trip sisältäen muun muassa karkkia, kiivasta keskustelua soitettavasta musiikista, piirrettyjä, xx määrän tulevan ekaluokkalaisen ääneen lukemia Aku Ankan sarjiksia, sekä tietty lasten suosikit – lataustauot.
Ettei mökkimatka kävisi liian tylsäksi
Olen ajanut parikymmentä vuotta tuota neljänsadan kilometrin väliä. Pienet lapset toivat muutama vuosi sitten mökkimatkaan pikantin lisän. Jotta elämä ei olisi liian tylsää, taisin liisata sähköauton juuri kun tyttöjen kanssa alkoi olla helpompaa matkustaa.
Kun liisasin auton ajattelin, että voin vaikka lainata miehen tai oman äitini autoa ja hurruutella bensalla pidemmät matkat, jos en uskalla maantielle sähköllä. Mutta kun kesän alussa tutkin karttaa, innostuin – latauspisteitä oli ilmestynyt kutos- ja vitosteiden varsille kuin sieniä sateella. Siispä matkaan.
Takaluukussa vaatteita, pelastusliivejä, mela ja mitä lomalla nyt tarvitsee
Ajoin mökille heinäkuun alussa kutostietä. Erittäin toimiva reitti, erityisen kiva oli viimeinen pätkä Imatralta Parikkala –…
View original post 381 more words
